Talvi tulee takaisin ja vieraita taas

Tässä pikainen sää- ja tilannekatsaus. Viime blogauksesta onkin jo luvattoman kauan. Sen jälkeen on ollut hoppua.
Vieraita Suomesta kävi kaksikin lastia peräkkäin. Vieraita vaihdettiin sananmukaisesti lennossa.
Eli vein edelliset kentälle ja samalla koneella tuli seuraavat. Parkkimaksua meni reilusta tunnista... Kiva kun käy kavereita käymässä. Mutta rankkaa se on kun toista viikkoa saa illat juhlia ja päivät yrittää töissä käydä. Tosin yhdeksi päiväksi otin ylityövapaata, että ehdin päiväretken lähiympäristöön mm. Hollantiin tehdä.

Toiset vieraan oli ihan syylomalla: Tohtorin papereita hakemassa ja sitä tietysti asianmukaisesti juhlimassa oli suomeen muuttanut saksalaiskaverimme. Hän on täällä myös lääkäriksi opiskelleen tyttökaverimme avopuoliso. Muuttivat Suomeen valmistuttuaan viime vuonna. Ja hyvin ovat molemmat Suomen talveen kotiutuneet.

He muuten tilasivat etukäteen netistä kasan kirjoja meidän saksalaisosoitteeseen, koska postikulut ja toimitusajat oli huomattavasti edullisemmat kuin suoraan Suomeen tilattaessa.

Seuraavat vieraat tulevatkin jo ensi viikonloppuna. Mun "paras" tyttökaveri miehensä ja 8v lapsensa kanssa tulevat pitkäksi viikonlopuksi hiitolomaa viettämään.
Hiihtämään täällä ei kyllä ihan pääse vaikka kylmää ja räntäsateista ainakin tänään oli.

Eli ei ole vielä ehditty kaikkia tuliasiksi tulleita Salmiakkikossuja edes nauttia kun jo täydennystä on tulossa. Reissumiestäkin on pakkanen jo pullollaan. Ja salmiakkikarkkeja eri muodoissaan varmaan vuoden tarpeiksi. Leipäjuusto syötiin heti pois lakkahillon kera. Nam. Maistuu muuten mun saksalaismiehellenikin.

Mämmiä ei kuulemma tarvitse tuliaisiksi tuoda. Siitä ei tunnu täällä pitävän kukaan - varsinkaan mun puoliso. Kumma juttu? Oma kevätretkenihän on myös lähestymässä ja sitää pitää jo suunnitella. Kuten viemisiä ja tuliaisia.

Töissä on tällä viikolla kiirettä koska pitää slovakialaisia kolleegoita opettaa kirjanpidon saloihin. Osa meidän hommista siirtyy Slovakiaan. Ja meillä hommat ja porukka vähenee. Itse en (vielä) ole poistettavien listalla. Saa nähdä miten hommat edistyy...

Ai niin ja 11-vuotista yhteistä taipaletta juhlittiin viikko sitten mieheni kanssa ihan pienesti. Hän sai 11 isoa punaista ruusua ja aamiaisen sänkyyn. Ja minä kiirehdin töihin. Illalla juhlittiin myös hieman sektin ja herkullisen aterian voimin.
Kyllä aika menee nopeasti. Tuntuu siltä, että ihan äskenhän me on vasta tavattu. Olin silloin juuri muuttanut uutena tähän kaupunkiin ja seuraavalla viikolla törmäsin tulevaan mieheeni...
Ja siitä on jo kuitenkin niin pitkä aika. Toivottavasti on vielä monta yhteistä vuotta edessä.