Vieraita ja kevättä

Sorry Inoj kun en ole tänne mittään kirjoitellut pitkään aikaan.
Mutta nyt päällimäiset kuulumiset:

Talvi on tältä erää ohi täällä Saksassa. Tai ainakin viikon kestäneet lumi-ja pakkaskelit on ohi. Kukkasipulit pyrkii jo terhakasti puutarhassa ylös kukkiakseen parin kuukauden päästä.

Vierailijoita Suomesta on tulossa ensi viikolla. Entinen tyttöystäväni miehensä kanssa tulee pariksi päiväksi kyläilemään vierashuoneistoomme. Ja käyvät Kölnissä ostamassa 4711 Kölninvettä.
Torstaina vien heidät takaisin lentokentälle ja haen samalla seuraavat vieraat, jotka tulevat samalla AirBerlinin koneella viikonlopuksi tänne. Tohtorin papereita tulevat hakemaan.

Varasin itsellenikin jo lennon Helsinkiin maaliskuun alkuun. 10 päivää olen reissussa ja siitä puolet sukuloin Itä-Suomessa ja toisen puolen humputtelen Helsingissä.

Parisuhteemme rekisteröintiä on mietitty tässä viime aikoina. Olemme olleet yhdessä jo kohta 11 vuotta, ja "kilhlauduttu" on jo useampaankin kertaan. Viime yönä taas taisi mieheni mua kosia jällen kerran ja nyt selvinpäin jälkeenpäin mietitään että pitäisikö ihan oikeasti mennä naimisiin...

Tuli oikea talvi

Tännekin tuli nyt ihan oikea talvi:
toissayönä satoi 15 senttiä lunta ja eilen illalla alkoi ilmakin viilentyä pakkasen puolelle, niin että tänään oli vielä 10 senttiä lunta ja ihan oikea talvinen keli. Päivällä aurinko lämmitti niin että räystäät tippui ja oli muutenkin ihan olo kun olisi Helsingissä Maaliskuun puolivälissä.
Täkäläisittäin tosiharvinaiset kelit ja tietysti liikenne sekaisin, lentokenttäkin suljettu muutaman tunnin ja ihmiset ihmeissään moisesta. Mutta minä tykkään. Tästä harvinaisesta herkusta - talvisäästä. Ja muut ihmettelevät ja pyörittelevät päitään...

Vuosi vaihtui mukavasti meillä kotosalla mieheni, anopin ja sen mäyräkoiran, sekä muutaman kaverin kanssa. Vietettiin fondue-ilta. Ja oli ihan kivaa. Ja vuoden vaihtuminen kesti taas perinteisesti pari tuntia. Ensimmäiset kuohuviinit juodaan yhdeltätoista suomalaisten kunniaksi, puoliltaöin sanotaan oikeasti saksaksi "Prost Neu Jahr" ja tunti siitä on Teneriffalla syntynyt espanjalaiskaverimme vuorossa toivottaa vihdoin uutta vuotta espanjaksi. Ihan hauska perinne meillä. Muutenhan juhlinta jatkuu tietysti melkein aamuun asti. Tällä kertaa noin neljään.

Töissä jatkuu tilinpäätöskiireet mikä ei ole mitään uutta.

Tänään tuli surullinen viesti kesken päivän.
Anopin lähes 17 vuotta vanha mäyräkoira oli tänään kuollut. Vaikka se oli kyllä odotettavissakin. Joulun tienoolla täällä ollessa oli tuo koiravanhus jo niin väsynyt, ettei jaksanut paljon liikkua. Muutaman kerran ulkona käydessä jopa kupsahti tajuttomana maahan. Mutta vietti kuitenkin viimeisen joulunsa ja vuoden vaihteensa kaikessa rauhassa tuttujen ihmisten luona ja oli varmaan ihan onnellinen. Mäyräkoiraksi hän olikin jo tosivanha. Yli 10 vuotiaat on jo harvinaisia. Ja tämä teräsvaari köpsytteli vielä pitempään - vaikka vanhoilla päivillään kuuro ja puolisokea olikin.
Rauha hänen muistolleen.
Mieheni B joutuu oikeasti surutyötä tekemään, koska hän sen koiranpennun silloin hommasi ja ensimmäiset viikot se oli hänen hoidossaan, ennenkuin isälleen eläkepäivien ratoksi lahjoitti. Toistakymmentä vuotta oli tuo koira myös osa minun elämääni, joten vähän haikea olo on.

Anopilla on nyt vaikeat ajat edessä, koska koiran mukaan hän oli elämänsä järjestänyt varsinkin sen jälkeen kun oli pari vuotta sitten jäänyt leskeksi. Uutta sisältöä pitää elämäänsä saada. Vaikka kyllä hänellä harrastuksia ja muita menoja on vaikka kuinka - niitä oli vain rajoittanut ja vähentänyt koiran vuoksi. Mutta vaikeaa se aluksi tulee olemaan. Toivotaan että onnistuu ilman isompia muutoskipuja.
Toivottavasti ei ota koirankorvikkeeksi meitä ja tule tänne hyysäämään ja huolehtimaan....